Kategoria(t): Eläviä esimerkkejä, Esirukous, Rukous

ENNAKOIMATONTA LUOVUUTTA

Kerroin koululuokassa seurakunnan työtehtävistä. Olin vienyt luokkaan liudan esineitä, joista koululaiset saivat päätellä, mitä työtä seurakunnassa tehdään. Sen jälkeen oli tarkoitus pohtia sitä, ketkä tehtäviä tekevät.

Pienen koululaisen kasvot kirkastuivat:

HEI! Näillähän voi tehdä musiikkia.

Pian koko luokka musisoi pulpeteilleen tuomillaan esineillä. Hengellinen musiikki avautui ihan uudesta näkökulmasta. Kerroin, että maissa, joissa ei ole välttämättä pianoa – uruista puhumattakaan – kaikkea käsiin sattuvaa voidaan soittaa Jumalan kunniaksi.

Hymyilin suu korvissa loppupäivän muistellessani lasten pohjatonta luovuutta ja aitoutta. Ilmankos Jeesus sanoi: ”Lastenkaltaisten on Jumalan valtakunta.”

MIKSI MINUN ELÄMÄ EI OLE KUIN SINUN?

Minulta(kin) on kysytty, miksi Jumala ei vastaa minun rukouksiini niin kuin jonkun toisen rukouksiin.

Vastaus on mielestäni: Siksi sinun/minun rukouksiin ei vastata samoin kuin jonkun toisen rukouksiin, koska me emme ole tuo toinen; me olemme me.

Jumalalla on meille jokaiselle oma suunnitelma ja tapa, jolla Hän vie meitä eteenpäin, on ainutlaatuinen.

JUMALALLA ON SYYNSÄ

Rukoilin erästä asiaa kahdeksan vuotta. Olin saanut kahdeksaa vuotta aiemmin useaa kautta lupauksen siitä, että minulle hyvin kipeäksi tullut asia tulisi järjestymään. Sain selkeät tunnusmerkit, joista tunnistaisin vastauksen olevan käsillä. Nuo tunnusmerkit vain tuntuivat viipyvän – tai pikemminkin tilanteet kävivät ahtaammiksi. Kyselin muun muassa sitä, miksi Jumala tuntui vastaavan rukouksiini, joita rukoilin muiden puolesta, mutta ei rukouksiini omasta puolestani. Sain useita rukousvastauksia, jotka koskivat muiden elämää, omassa elämässäni vastaukset antoivaat odottaa.

Kun rukousvastaus alkoi materialisoitua, tajusin, että pitkä aika oli tarpeen, jotta kaikki palikat rukousvastausta ajatellen olivat paikoillaan. Humoristisesti todettuna, Jumalan olisi aika monta ihmistä ja asiaa pitänyt siirtää ”filippuksen kyydillä” paikasta A paikkaan B! Jumalalle tosin kaikki on mahdollista – näistä ”siirretyistä” asiat olisivat voineet olla aika hämmentäviä. – Ja minussa, joka rukoilin asiaa, tarvittiin myös paljon kypsyttelyä, että olin valmis ottamaan vastaan vastauksen siinä muodossa kuin se tuli. Minä kun olin mielikuvissani odottanut sitä tulevaksi aivan toisella tavalla.

AVOIMIKSI VASTAUKSILLE

Vähän samaan tapaan kuin tuo koululaisten luova keksintö, Jumalan vastaus – vaikka sen tuntomerkeistä tuossa tilanteessa tunnistin – yllätti minut.

Neuvoni onkin: Kun rukoilemme, saamme rohkeasti rukoilla apua elämäämme ja myös toisten elämään – ja samaan aikaan meidän tulee olla joustavia ja avoimia vastauksen suhteen. Se voi tulla joskus luovalla ja uudella tavalla.

Näitä pohtiessani muistui mieleen eilen lukemani raamatunkohta Jesajan 43. luvusta:

NÄIN SANOO HERRA,
HÄN, JOKA AVASI MEREEN TIEN,
VALTATIEN SUURTEN VETTEN KESKELLE,
HÄN, JOKA PÄÄSTI LIIKKEELLE VAUNUT JA HEVOSET,
VÄKEVIEN SOTURIEN JOUKON
— SYVYYDESSÄ HE NYT MAKAAVAT, EIVÄT ENÄÄ NOUSE,
KUIN SAMMUVA LAMPUN LIEKKI HE HÄVISIVÄT —
NÄIN HÄN SANOO:
— ÄLKÄÄ ENÄÄ MENNEITÄ MUISTELKO,
ÄLKÄÄ MUINAISIA MIETTIKÖ!
KATSO: MINÄ LUON UUTTA.
NYT SE PUHKEAA ESIIN — ETTEKÖ HUOMAA?
MINÄ TEEN TIEN AUTIOMAAHAN
JA JOET KUIVUUDEN KESKELLE.

Huomaatko, että Herra ei toistanut Egyptistä lähdön ihmettä, vaan lupasi tehdä asiat uudella tavalla!

Julkaistu 4.10. 2013 Tuon Tavaallista – Heavenly Matter by Pauliina Kuikka

Kategoria(t): Rukous, Rukous Jumalan antamasta Sanasta käsin

Rukoillen Raamattua: Psalmi 121

Minä kohotan katseeni vuoria kohti.
Mistä saisin avun?
Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan. Ps. 121: 1-2

Herra ei anna jalkani horjua, väsymättä hän varjelee. Ei hän väsy, ei hän nuku, hän on Israelin turva. (Hän minun ja kansani turva.)
Hän on suojaava varjo, hän on vartijani, hän ei väisty viereltäni.
Päivällä ei aurinko vahingoita eikä kuunvalo yöllä.
Herra varjelee minut kaikelta pahalta, hän suojelee koko elämäni.
Herra varjelee kaikki askeleei, minun lähtösi ja tulosi nyt ja aina

Kategoria(t): "Portinvartija", Esirukous, Rukous, Rukous Jumalan antamasta Sanasta käsin, Todistus rukouksen voimasta

Yrityksessä kaikki hyvin?

Palaan uudestaan tilanteita ennakoiviin uniin. – Sinun kohdallasi viestikanava voi olla toinen (päähäsi putkahtanut ajatus, Raamatusta noussut sana, tms.). Idea kuitenkin on, että Jumala osoittaa todellisuutensa niin meille kuin muillekin puhumalla asioita uskomme ja rukoustemme tueksi – ja joissain tapauksissa myös kerrottavaksi eteenpäin.

Olin aloittanut eräässä yrityksessä asiakaspalvelijana. Näin unen, jossa yrityksen toimitiloja laajennettiin suuntaan, johon aiemmin ei oltu laajennettu. Suunta oli sellainen, että se oli ainut, mihin voi enää rakentaa, koska kolmea muuta rajoitti joko tie tai naapurikiinteistöt.

Tuli aika, jolloin tilaukset pysähtyivät kuin seinään. Faksi hiljeni. Puhelin hiljeni. Sähköpostistakin tuli melkein pelkästään reklamaatioita.

Masentavaa meille kaikille. Muistin kuitenkin tuon uneni. Rukoilimme seurakunnassa. – Lopulta menin yrityksen toimitusjohtajan puheille:

Sienähän tiijjät, että minä olen uskovainen. – Tämä nyt varmasti on aika hullu juttu, … mutta… elä pelekkää…

… ja kerroin, mitä olin nähnyt.

Aikanaan Jumalan siirrot veivät minut varsin etäälle tuosta yrityksestä, mutta sitä ennen oli ehtinyt tapahtua seuraavaa:

Eräänä aamun työkaverini hihkaisi:

Kahtokkee, faksi tuli hulluksi!

Kyllä. Faksi syyti tilausta urakalla. Yrityksen tilauskanta kasvoi niin rajusti, että toimitiloja laajennettiin unen osoittamaan suuntaan.

 

 

Kategoria(t): "Portinvartija", Rukous, Todistus rukouksen voimasta

Kammottava uni + Lopputulema

Työskentelin maatalouslomittajana. – Ajoittain näen unia, joilla tuntuu olevan hengellinen merkitys.

Yhtenä yönä heräsin kylmäävään tunteeseen: Olin unessa paininut iljettävännäköisen olion, sielunvihollisen kanssa. Paikka, jossa painin, oli pimeä.

Menin uuteen lomituspaikkaan. Ensimmäisenä työnäni oli irrotella rehutornista pakkasen jähmettämä säilörehu navettaan sulamaan. Häkellyin ja kauhistuin, kun kurkistin pimeään rehutorniin. Sisälläni oli tietoisuu, jonka silmäni todistivat:

Tämä on se paikka, jonka unessa näin.

Lomitusrupeama oli vaikea. Oma elämäntilanteeni oli ahdas. Niin oli perheenkin, jossa työskentelin. Välillä tuntui, että sielunvihollinen riehui pidäkkeittä. Tunsin sen nahoissani.

Eräänä päivänä talon emäntä katsoi minua ja totesi:

Et ikinä arvaa, mitä poika sanoi.

En tosiaankaan osannut aavistaa, että 9-luokkaa päättävä poika oli pistänyt tarkkaan merkille elämäni:

Mikä nainen tuo oikein on. Sen elämä on päin hel***tiä ja se hymyilee.

Allergian takia siirryin täysin toiselle alalle. Sain vuosia myöhemmin emännältä puhelinsoiton. Hän kertoi, että sekä hän että miehensä olivat tulleet tuoreesti uskoon. Perhe oli eheytynyt. – Mies tosin oli muuttanut jo Taivaan kotiin – mutta he olivat ehtineet elää onnellisen lyhyen ajan ennen tätä yhdessä – ja uskossa.

Silloin, kun Jumala laittaa ”portinvartijansa” paikalle, tilanne voi olla kuvatunlainen. Olet siinä samassa sopassa kuin kaikki muutkin. Olet kuitenkin Voittajan puolella.

 

Kategoria(t): Esirukous, Rukous, Yleinen

Se on loppu ny – Nimittäin vihollisen rosvoaminen (+ Mitä tämä käytännössä merkitsee?!)

Huhtikuussa olin esirukousta käsittelevässä tilaisuudessa. Käteeni tarttui kirja The Gatekeeper. Koetin kirjaa lukea, mutta minusta tuntui, että se oli kuin hepreaa. – Selaisin sieltä ja täältä, enkä oikein saanut otetta. Nyt Gatekeeper kaivautui syyssiivouksessa esiin ja luin kirjan puoleen väliin yhdeltä istumalta. Luin kirjaa kuin optikolla olisin saanut uudet silmälasit.

Ahaa… Näin tämä juurikin on.

Kirjan kirjoittaja Dawid Muiwa Adeola rohkaisee astumaan syvään esirukoukseen kylän, kaupungin ja maan puolesta, jossa asumme.

— siunaan sinua runsain määrin ja annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että he ovat kuin taivaan tähdet tai hiekanjyvät meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valloittavat vihollistensa kaupungit.  —  1Moos 22: 17  Vrt. myös englanninkielinen  they will ·capture [L possess] the ·cities [L gates] of their enemies. (he ottavat omakseen vihollistensa kaupungit (portit = vaihtoehtoinen käännös) 1 Moos 22: 17, EXP

Adeola kiinnitti huomion englanninkielisessä käännöksessä esiintyvään sanaan ´gates´, portit, toteamalla, että portit (ja siten myös kaupungit) ovat vihollisen vallassa siihen asti, kun ne on vallattu takaisin.
Aikamme kristillisyyden ongelma on, että olemme luopuneet vaikutuspiiristämme ja vaikutusvallastamme vihollisen eduksi. Jumalan voittavasta valtakunnasta on tullut perääntyvä valtakunta.
Erityisesti Suomessa olen törmännyt elämän- ja maailmanmenoa kauhistelevaan mielialaan:

Maailma on paha ja yhä pahenee. Kunpa Jumala pian ottaisi omansa pois.

Periaatteessa hyvältä ja hurskaalta kuulostava rukous, … MUTTA onko se Jumalan mielen mukainen, uskallan olla hiukan eri mieltä… Olisiko sittenkin parempi rukoilla esimerkiksi, että

  • Jumala käyttäisi minua Hänen Valtakuntansa etenemisessä
  • Jumala lähettäisi työmiehiä elonleikkuuseen
  • Valtakunnan evankeliumi tulisi julistetuksi kaikille kansoille
  • Ihmiset evankeliumin kuultuaan ottaisivat Sanan vastaan ja kääntyisivät pysyvästi pahuudesta pyhyyteen

Tämä elämäntyyli (lifestyle) ei ole eristäytymistä, vaan sitä, että ”sisällymme” (involve) maailmaan. Dawid Muiwa Adeola The Gatekeeper

  • Jeesus ei rukoillut, että Isä ottaisi meidät pois maailmasta, vaan että Isä varjelisi meidät pahasta.
  • Jeesus vertasi Valtakunnan lapsia siemeneen, joka kylvetään maailman peltoon.

Muun muassa seuraavat asiat ovat edistäneet tilannetta, että ”maata on paljon valtaamatta” – tai vihollinen on tullut porteillemme tai jopa porteista sisään

  • Väärinymmärryksemme siitä, että meidän täytyy eristäytyä maailmasta
  • Maailman jättäminen kohtuullisen suosiolla meille vieraiden, jopa pahojen, asioiden valtaan
  • Mukavuudenhalumme ts. kun kohtaamme eriäviä mielipiteitä tai suoranaista vihaa, pistämme suun suppuun ja peräännymme

Tästä luonnollinen seuraus on, että asioistamme päättävät ihmiset, joilla on uskostamme kumpuavista arvoista poikkeavat arvot. Tästä on seurannut se, että myös tehdyt päätökset ovat erilaisia kuin ne, mitä itse tekisimme. Tämä pätee myös muun muassa talouteen, mediaan ja koulutukseen.

Olemme epäonnistuneet pitämään asemamme – ja selvästikin myös menettäneet maaperää.Dawid Muiwa Adeola The Gatekeeper

Adeola muistuttaa kirjassaan siitä, mikä on mullistanut yhteiskuntaa joka kerta, kun laajamittainen herätys on tullut:

Mitä tapahtuu, kun hallituksessa, eduskunnassa, koulutuksessa tai liike-elämässä työskentelevistä ihmisistä tulee Jeesuksen opetuslapsia? He alkavat toimia Jumalan valtakunnan arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Dawid Muiwa Adeola The Gatekeeper

Adeola tekee painokkaasti pesäeroa ns. valtateologiaan (dominion), jossa Jumala-johtoisuus viedään äärimmilleen ajatellen, että kristityt hallitsevat kaikkien muiden yläpuolella. (Tähän pelkoon olen omalla ja toistenkin kohdalla törmännyt erityisesti, jos/kun hengellisessä kentässä on nk. tullut takkiin…):

Se että otamme paikkamme ”porteissa” ei ole valtateologiaa. Se on kulkemista Jumalan lupauksissa.

Adeola kutsuu kristittyjä – joilla on erilaiset lahjat, tehtävät ja toimialueet – toimimaan yhteistyössä.
The Gatekeeperistä löysin myös sanan, jota on käytetty väärin – irrotettuna asiayhteydestään ja/tai painotettu yksipuolisesti:

Mutta teidän ei pidä ryhtyä taisteluun. Jääkää vain paikoillenne ja katselkaa, millaisen avun Herra teille antaa. Juudan ja Jerusalemin asukkaat, älkää säikähtäkö älkääkä pelätkö, vaan lähtekää huomenna heitä vastaan! Herra on teidän kanssanne. 2 Aik. 20: 17

Kuulemani perusteella on keskitytty jakeen alkuosaan: Jääkää vain paikoillenne ja katselkaa, millaisen avun Herra antaa… kun kohta jatkuu: … älkää säikähtäkö älkääkä pelätkö, vaan lähtekää huomenna heitä vastaan! Herra on teidän kanssanne.

Kysymys oli – ei suinkaan passiivisesta odottamisesta, että Herra tekee kaiken – vaan toimimisesta Herran johdatuksessa ja aikataulussa.
Seuraavista jakeista voimme huomata, miten kuningas Joosafat reagoi Jumalan Sanaan: Hän kiitti ja ylisti voitosta – ja johti kansansakin tekemään niin.
On todellakin kaksi eri asiaa taistella voitosta käsin tai taistella, jotta saavuttaisi itse voiton. Jeesus on jo voittanut. Asemamme on Hänen voitossaan.
… ja on kaksi eri asiaa omistaa Jumalan lupaus pistämättä rikkaa ristiin kuin toimia lupauksen varassa ja Jumalan antamien ohjeiden/viisauden varassa. Uskon lisäksi meidän on myös toimittava.

Sielunvihollisella ei ole aiettakaan päästää irti siitä, minkä on vohkinut, vain siten, että nätisti pyydämme. Dawid Muiwa Adeola The Gatekeeper

Seurakunnan strategiasta on voinut tulla seurakunnan tragedia:

Silloin kun seurakunta ei enää toimi siinä voimassa, jonka näemme Apostolien teoissa, se on menettänyt kykynsä ja voimansa voittaa takaisin loput portit. Dawid Muiwa Adeola The Gatekeeper

Toimikoon tämä herätyshuutona:

Se on loppu ny!
Nimittäin vihollisen jatkuva rosvoaminen ja ryöstäminen elämänpiirissäni, kylässäni, kaupungissani, kansassani.